Eilen oli neuvola Ida-Marilla ja mitat oli 4935g/54cm. Tyttö täytti 2 kk ja saatiin Rotavirus-rokotteen ensimmäinen osa. Neuvolatäti sanoi, että Idan oikea silmä karsastaa hiukan, olen huomannut saman että katsoo hiukan kieroon, ja lähetti meidät sitten lääkärille. Minun miehen puolella usealla on tuota karsastusta ollut, en ole ollenkaan huolissaan.

"Aamu"kahvi porisee näin 12.30 ja tyttö nukkuu; on hetki aikaa itselle hengähtää. Mies lähti uimaan kaverinsa kanssa, kiva että tuolla miehelläkin on jokin harrastus, kun nyt työttömäksi on jäänyt. Viikonloppuna tuli käytyä Kemissä vähän piristymässä, tuli ostettua itselle kahdet silmälasit Nisseniltä. Siellä oli tarjous: kahdet lasit 75 €! Voisin kuviakin laitella tänne laseista, jos joudan.

Synnytyksen jälkeistä alavireisyyttä/masennusta havaittavissa hiukan, mutta kyllä pärjään. Olen ollut piristymään päin. Yksi päivä meni viime viikonloppuna itkiessä kunnes ryhdistäydyin ja miehenikin jo potki minut sängystä ja olen saanut touhuttua. PItää vaan muistaa itseäänkin välillä. Eilen kävin yksikseen kaupoissa pyörimässä: pitäis minun äidille/mummille jokin lahja hommata. Tulihan sitä eilen napattua itelle uusi t-paitakin mukaan. :) Ja viikonloppuna jos lähtisin miehen veljen kihlatun kanssa viihteelle, jotain erikoista arkeen. Pitäisi löytää itsellekin jokin harrastus, meinaa sienät välissä kaatua päälle. Onnellinen äiti = onnellinen lapsi. Näin yksi kaveri lohkaisi piristykseksi. Luin myös erästä keskustelua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja siellä eräs moisesta kärsinyt äiti muistutti, että äidin suhde lapseen on eri KUIN lapsen suhde äitiin. Eli äiti voi tuntea vaikka kuinka ikäviä tunteita äitiydestä ja suhteesta lapseen mutta silti lapsi muodostaa oman suhteen äitiin ja on omat yksilölliset mielipiteet äidistä. Näin vauva vaiheessa monesti varsin myönteiset, koska sylivauva selviää yllättävän vähällä hoidolla. Näitä kahta asiaa olen nyt pyrkinyt itselle tahkoamaan päähäni.